Sally Green: Half Bad
https://images.livrariasaraiva.com.br/ |
Nathan elää päivästä toiseen vangittuna häkissä ja joutuu suorittamaan rankkoja tehtäviä. Hänen isänsä on yksi maailman pelätyimmistä pahoista velhoista ja siksi myös Nathanin epäillään olevan synnynnäisesti paha eikä siksi sovelias elämään hyvien velhojen kanssa. Nathanin on kuitenkin keksittävä keino paeta, sillä jos hän ei saa kolmea lahjaa 17-vuotissyntymäpäivänään, hän kuolee. Pako voi kuitenkin olla mahdoton tehtävä ja selviytyminen sen jälkeen vielä mahdottomampi. Ja miten kuvioon istuu tyttö, jota Nathan rakastaa?
Enpä ole hetkeen lukenut kirjaa, josta olisi näin vaikeaa väsätä synopsista. En edelleenkään ole täysin tyytyväinen, mutta nyt se on sentään kelvollinen. Vaikeaksi juonen selostamisen tekee, että kirjassa on sekä paljon tapahtumia että pitkiä välivaiheita. Ensimmäiset sata sivua ovat lähes yksin omaan muistoja ja selitystä. Nathanin sen hetkinen elämä toimii ainoastaan kehyskertomuksena. Kun asioita sitten alkaa tapahtua, niitä tapahtuu aika paljon ja nopeassa tahdissa. En myöskään tahtonut paljastaa liikaa oikein mistään, sillä lukija on yhtä vähän tietoinen mistään kuin Nathan ja asiat paljastuvat molemmille yhtä aikaa. Suurimmaksi osaksi pidin kirjan kirjoitustyylistä ja se tuki mielestäni tarinaa. Toisinaan samoja asioita tunnuttiin toistavan ja dialogi ei aina oikein vienyt juonta eteenpäin halutulla tavalla.
Half Bad oikeasti on juuri niin synkkä kuin miltä se kuulostaa. Nathanin elämä on hankalaa ja epäreilua ja siltä se lukiessa myös tuntuu. Kirjassa on aika vähän huumoria tai edes erityisen valoisia kohtia. Asiaa edistää myös se, että Nathan on hyvin vakavamielinen ja paikoittain vähän masentava päähenkilö. Se sopii kirjan tyyliin hyvin ja tuntuu uskottavalta, mutta ei kenties sovi ihan kaikille. Ärsyynnyin itsekin toisinaan Nathaniin ja hänen valintoihinsa, mutta toisaalta myös ymmärsin kuinka vaikeassa tilanteessa hän jatkuvasti on. Kirjassa on etenkin alussa aika voimakkaita kohtauksia ja lukija voi hyvin ymmärtää, miksi Nathan on vähän katkera ja synkkä. Ainoa asia, mikä minua todella ärsytti, oli Nathanin suhtautuminen Annaliseen. Annalise on erittäin arvostetun hyvien velhojen perheen tytär ja niin puhtoinen ja täydellinen, että huhhuh. Ymmärrän juonen pointin siinä, että Nathan löytää elämäänsä jotain kivaa kerrankin ja teinit ihastuvat ja niin edelleen. Epäuskottavaa oli se, että Nathan nyt täysin rakastuu Annaliseen tässä lyhyessä ajassa ja on valmis riskeeraamaan niin paljon tytön puolesta. En edes erityisemmin pitänyt Annalisesta hahmona. Hän oli jotenkin todella mitään sanomaton eikä kirja käyttänyt oikeastaan aikaa koko hahmon kehittämiseen. Siitäkin huolimatta, että Annalise on sekä tämän kirjan että trilogian muiden osien kannalta erittäin tärkeä.
Valon pilkahduksen kirjaan toi Gabriel, joka ilmestyy auttamaan Nathania. Gabriel oli suloinen ja hauska hahmo, josta ainakin itse pidin ensi metreiltä lähtien. Nathan ei ole niinkään ihastunut Gabrieliin, mutta kirjan edetessä he kehittävät ystävyyssuhteen, josta kenties joskus voisi kehittyä jotain enemmän. Ainakin sellaisen kuvan olen saanut. Kaiken kaikkiaan Half Bad oli kiinnostava lukukokemus. Se oli selvästi synkempi kuin suurin osa lukemistani nuorten fantasiakirjoista ja aloitti trilogian ihan riittävän vahvasti. Välillä kirja kärsi epätasapainosta vauhdin ja informaation välillä, mutta sen lukeminen ei silti tuntunut suossa kahlaamiselta. Half Badissa on myös paljon syvempiäkin teemoja. Suurin eettinen pohdinta on siitä, onko kukaan oikeasti hyvä tai paha. Myös perhe on isossa osassa, kun puhutaan Half Badin teemoista. Teemat olivat ehdottomasti kiinnostavia ja etenkin rivien väliin jäävä osuus onnistui erinomaisesti. Välillä teemat kuitenkin meinasivat unohtua tai vaihtoehtoisesti hyppäsivät vähän liian esille. Lyhyesti sanottuna parantamisen varaa jäi, mutta aion ehdottomasti lukea jatko-osan.
31/2 / 6 maagista kujaa
Sally Green: Half Bad, Penguin Books, 2014, 394 sivua
Half Bad kuittasi vuoden 2017 kirjahaasteesta yhden kohdan
Tän haluun kans lukea!
VastaaPoista