sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Joskus jotain elämää suurempaa

Scott Lynch: Locke Lamoran valheet

https://kuvat.suomalainen.com/
Locke Lamoran valheet on kirja herrasmiesvarkaista, jotka varastavat Camorrin rikkailta silkasta varastamisen ilosta. He kehittävät monimutkaisia huijauksia, joista uhrien on mahdotonta välttyä. Asiat ovat kuitenkin muuttumassa, sillä joku on ottanut Locke Lamoran ja hänen kumppaninsa tähtäimeensä. Vai onko kyse sittenkin jostain paljon suuremmasta?

"Ymmärtäminen on ylellisyyttä ja sitä sinä et nyt saa. Pahoittelen."

Kyseinen sitaatti tiivistää kirjan perusidean loistavasti. Locke Lamoran valheet on erittäin intensiivinen kirja, jonka asetelmat vaihtuvat jatkuvasti. Koskaan ei voi tietää, mikä on huijausta ja mikä ei. Toisinaan jokin voi olla tuplahuijaus tai vaikka tripla. Scott Lynch on luonut kerrassaan nerokkaan ja ehdottoman vastustamattoman maailman monimutkaisine sääntöineen ja käytäntöineen. Kaikki ovat lahjottavissa eikä kenenkään uskollisuus ole varmaa. Mitä omituisimmat persoonat värittävät kirjaa kummallisilla päähänpistoillaan. " Jotkut harvat olivat täysin hulluja, murhanhimoisia tai - mikä upeinta - molempia."

Kirjan kieli on leikittelevää ja kirosanoja vilisee. Hienoa on, että kaikenlaiset solvaukset ja loukkaukset eivät jämähdä muutamaan samaan sanaan, vaan suuri vaihtelevuus jaksaa naurattaa lukijaa. Locke Lamora ja hänen ystävänsä ovat omalaatuisia, rakastettavia henkilöitä, joita jää todella kaipaamaan kirjan päätyttyä. Etenkin muutamaa...

Voin valehtelematta sanoa tämän kirjan olevan yksi parhaita koskaan lukemiani, ellei jopa paras. Locke Lamoran valheet on törkeä, häpeilemätön, paikoittain raaka ja verinen, sydäntä raastavan surullinen, ilotteleva eli siis aivan fantastinen kirja. Suurilta tunteilta ei tämän kirjan kanssa voi välttyä. Voin ylpeästi suositella kaikille, jotka haluavat jotain erilaista ja karmean koukuttavaa luettavaa.

"Omatunto saa minun puolestani mennä vaikka kusemaan jonkun savupiippuun."

6 / 6 palkkavelhon sormea. "Et enää palvele capa Razaa, sillä hän palkkasi palkkavelhon eikä sormetonta sekopäätä, jonka paras kaveri on linnunraato."

Scott Lynch: Locke Lamoran valheet, The Lies of Locke Lamora, 2006, suomentanut Tero Valkonen (Shakespeare-sitaatit Matti Rossi) 2007, WSOY, 541 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti