Suomalaisia klassikoita: Juha

Keksin sitten taas itselleni uuden kirjakategorian. Kuten nimestä näkyy, kyseessä on suomalaisten klassikkokirjojen arvostelut. Näitä päivityksiä tulee olemaan harvassa ja hyvin epäsäännöllisesti, mutta tässä olisi nyt aloitus.

Juhani Aho: Juha

https://www.boksampo.fi/

Tavalliseen tapaani en lukenut tätä äidinkielen kurssin kirjaa ajoissa loppuun, vaan lopettelin sitten omalla ajallani.

Minulla oli suuret ennakkoluulot Juhaa kohtaan monestakin syystä. Ensinnäkin takakansiteksti ei saanut kirjaa kuulostamaan kiehtovalta ja suhtaudun vähän varauksella suomalaiseen realismiin. Kirjan ensimmäinen sivu oli tylsä ja kuvailua turhan paljon. Juha onneksi kuitenkin yllätti minut. Tapahtumat etenivät hyvää tahtia ja kieli oli helposti ymmärrettävää. Juha selvästi parani loppua kohden.

Kirja kertoo ikääntyvästä metsänraivaajasta, Juhasta, jolla on nuori vaimo Marja. Juhan talon tulee vieraaksi karjalainen Shemeikka, joka hurmaa Marjan maailmanmiehen elkeillään. Tästä lähtee vyörymään tapahtumien virta, joka menee koko ajna selvästi hankalampaan suuntaan. Kuten jo takakannesta selviää, Juhassa ei ole onnellista loppua.

Muutama sana Juhan klassikkoasemasta. Suomessa ei ole historian varrella kirjoitettu valtavaa määrää kirjoja, joten valikoima on aika suppea. Juha on kuitenkin statuksensa ansainnut. Se on kiinnostava kuvaus muutaman ihmisen elämästä ja siitä, miten asiat seuraavat toisiaan henkilöiden tahdosta riippumatta. Juha on suhteellisen lyhyt ja nopealukuinen, mutta onnistuu luomaan yhtenäisen tapahtumakaaren ja jää ajatuksiin.

Aho on onnistunut luomaan uskottavia ja psykologisesti mielenkiintoisia henkilöitä. Kaikilla on omia motiiveja ja he reagoivat vastoinkäymisiin omilla tavoillaan. Kaikkein mielenkiintoisimpia ovat ehdottomasti Shemeikkan naiset. Heistä en paljasta sen enempää.

Juhani Aho: Juha, 1911, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 166 sivua + esipuhe ja arviointeja