Kirjakauppoja maailmalta: Berliini

Kävin tosiaan kesän alussa Berliinissä ja minun piti tehdä kattava blogipostaus aiheesta. Postausta miettiessäni kuitenkin tajusin, kuinka valtavan laaja postauksen pitäisi olla, jotta se kattaisi edes pintaraapaisun upeasta Berliinistä. Päätinkin siis rajata aiheeni kirjablogiin istuvaksi. Pääsin nimittäin tutustumaan aivan ihanaan ja valtavaan kirjakauppaan! Tässä tulee

Dussmann

Dussmann on Berliinissä sijaitseva ihmissieluja sisäänsä syövä kaupparakennus, jossa on kolme kerrosta. Kaksi ylintä on varattu vain ja ainoastaan kirjoille ja kellarikerros on täynnä elokuvia ja cd-levyjä sun muuta koukuttavaa elektroniikkaa. Yksikin kerros on niin laaja, että sen läpikäymiseen kuluttaisi kevyesti kokonaisen päivän. Valitettavasti meillä ei ollut sellaisia aikoja käytettävänä, joten jouduin tyytymään pikavilkaisuun. Tästä johtuen en myöskään ottanut tarpeeksi kuvia tyydyttämään tarpeeni kokea Dussmann uudestaan.

 Hetken kierreltyäni huomasin lähes kaiken olevan saksankielistä. Tuntemattoman kielen autiomaassa  harhaillessani osuin sattumalta keitaalle silmieni osuessa tähän lumoavaan näkyyn:

Se olikin sitten täynnä ihastuttavia englanninkielisiä kirjoja kaikista eri genreistä. Kuljin sen hyllyjen välissä lumoutunut tuijotus kasvoillani ja päästellen ihastuneita huokauksia.

Ja mitä olisikaan kirjakauppa ilman hämmentäviä taiteellisia ratkaisuja!

Jos joskus matkustan takaisin taianomaiseen Berliiniin, saa matkakumppanini raahata minut väkipakolla Dussmannilta ulos.

PSA! Muutoksen tuulet puhaltavat!

Tämä on pienimuotoinen heads-up blogini tulevista tapahtumista.

Koska lapsen mieli on muuttuvainen, aion jälleen tehdä ulkoasuremonttia. Tällä kertaa tavoitteena on tehdä blogistani suoraviivaisempi ja mahdollisimman miellyttävä lukea. Aion myös siirtää postausten pääpainon kirja-arvosteluille ja joillekin satunnaisille kirjoittamisjutuille. Oman elämän lifestyle-asiat ovat minun osaltani siirtyneet muiden sosiaalisen median kanaville enkä jaksa väsätä niistä myös blogitekstejä. Poikkeuksena ovat erilaiset kirjatapahtumat ja -haasteet. Saatan intoutua myös jakamaan prosessiani Kirjamessujen saralta. Olen nimittäin kouluni kautta mukana tekemässä Kallion lukion Louhi-lavaa. En lupaa muutoksia yhdessä yössä, vaan joudutte mahdollisesti kestämään keskeneräisiä työvaiheita.

(Niille, jotka eivät ole törmänneet internetin ihmeellisissä syövereissä kirjainlyhenteeseen PSA, se tulee sanoista Public Service Announcement ja on eräs tumblrin käytetyimpiä ilmauksia.)

Kaunista keijuhöttöä: Fragile Eternity

https://immortalfiction.files.wordpress.com/

Oman hyllyn unohdetut:

Melissa Marr: Fragile Eternity

Sarjan kolmannessa osassa Aislinn yrittää tasapainotella sekavien tunteidensa kanssa ja asettua elämäänsä keijujen kuningattarena. Hänen suhteensa Sethin kanssa on koetuksella, sillä kesän lähestyminen tuo Aislinnin ja Keenanin lähemmäs toisiaan. Seth päättää ottaa kohtalon omiin käsiinsä arvaamattomin seurauksin. Samaan aikaan jännitteet hovien välillä kasvavat ja sota alkaa näyttää turhankin todennäköiseltä.

Aloitin tämän kirjan lukemisen Nukkumatin jälkeen, sillä kaipasin rauhallista ja rönsyilevää kerrontaa dekkarin nopean ja intensiivisen tahdin jälkeen. Mikään rauhallisuuden kaipuu ei kuitenkaan jaksa kantaa yli neljäsataasivuista kirjaa, jossa ei tapahdu oikeastaan kuin yksi merkittävä asia. Muun ajan säädetään sitä, kuinka kaikki ovat vähän hukassa eikä mikään mene niin kuin aina ennenkin.

Koin henkilöiden kanssa lukuisia väsyneen huvittuneita hetkiä, sillä lähes kaikki päättivät ryhtyä jollain tapaa ärsyttäviksi. Pahin kaikista oli Seth, joka otti itselleen Tyhmän Tytön roolin ja sovitti käytöksensä sen mukaan. Hän siis oli niin suuren, ikuisen rakkautensa lumoissa, ettei kyennyt miettimään tekojensa seurauksia tai järkevyyttä hetkeäkään. Kaikkein raivostuttavinta oli lähellä kirjan loppua ollut keskustelu Sethin ja Aislinnin välillä, missä Seth ei huomaa itsessään mitään vikaa, vaan sälyttää vastuun kaikkien muiden harteille. Niall oli harvinaisen kestettävä ja kohtaukset hänen kanssaan olivat kirjan kevyiten sujuvaa materiaalia. Valitettavasti niitä ei ollut tarpeeksi, jotta ne olisivat toimineet riittävänä vastapainona kaikelle rönsyilevälle haikailulle.

Melissa Marr on selvästi itse Aislinnin ja Sethin rakkaustarinan lumoissa tai yrittää hieman ontuvasti luoda pohjaa sarjan muiden osien draamalle. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Aislinnin ja Seth käyvät kirjassa useita kertoja tismalleen samanlaisen sisäisen monologin, jossa korostavat sitä, kuinka heidän rakkautensa on niin meant to be ja kuinka kukaan toinen ei voi koskaan ymmärtää heitä samalla tavalla tai merkitä heille niin paljon kuin he merkkaavat toisilleen. Tähän tulee tietenkin pian ähky ja mutisin jossain vaiheessa epämääräisiä varoituksia kirjaa kohtaan, jos joudun lukemaan kliseistä rakkausangstia vielä yhdenkin sivun.

Fragile Eternity oli häikäisevän selvästi täytekirja, jonka ainoa tehtävä oli rakentaa näyttämöä tuleville osille. Suurin kritiikkini kohdistuukin sivumäärään, josta olisi riittänyt puolet. Nykymuodossaan kirjaan kyllästyy ja lukija alkaa toivoa epätoivon voimalla edes jotain kiinnostavia tapahtumia. Kaunis kansi siinä ainakin on. Sitä voi sitten tuijotella, kun kyllästyy tapahtumattomuuteen.

2 1/2 6 Boa-käärmettä keijujen valtakunnassa

Melissa Marr: Fragile Eternity, 2009, Harper Collins, 389 sivua