sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Klassikkohaasteen kokoomus (ja ehkä myös vasemmisto)

Koen klassikkohaasteen tämän vuoden osalta nyt loputtua sopivaksi koota vähän haasteen herättämiä ajatuksia ja jakaa vuoden aikana lukemani klassikot kolmeen kategoriaan erinäisistä syistä. Kategorioiden alkuun olen laittanut lyhyet selvitykset siitä, millä kriteereillä kyseiseen laatikkoon voi päästä.

Yllättävät ystävät
Tämän kategorian kirjat yllättivät minut kiinnostavuudellaan ja päätyivät olemaan oikeasti hyviä kirjoja. Nämä ovat sellaisia teoksia, jotka suosittelen valitsemaan etenkin koulun kautta luettaviksi klassikoiksi. Ne olivat eri tavoilla kiehtovia, miellyttäviä ja ajatuksia herättäviä. Nautin niiden lukemisesta ja harkitsen myös niiden hankkimista omaan hyllyyni.

William Shakespeare: Hamlet ja Kesäyön unelma
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Kurt Vonnegut: Teurastamo 5

Siedettävän sivistävät
Tähän kategoriaan kuuluvat kirjat olivat juuri sellaisia kuin kuvittelin monie klassikoiden olevan, selvästi sivistävää klassikkomateriaalia, mutta ei tarinana kovin kiinnostavia. Näiden kirjojen lukeminen ei tuottanut suurta ongelmaa (paitsi Danten Helvetti, sillä sen suomennos on aika vaikeaselkoinen) ja niistä sai vähän kuvaa oman aikansa maailmasta ja kirjallisuudesta. Tämän kategorian kirjat eivät kuitenkaan houkuta lukemaan uudestaan enkä niitä lukiessani kokenut suuria intohimoja.

Petronius Arbiter: Satyricon
Dante Alighieri: Jumalainen näytelmä (osa Helvetti)
Moliére: Ihmisvihaaja ja Tartuffe
Paul Auster: Lasikaupunki

Epätoivoiset erehdykset
Syvä huokaus. Tähän kategoriaan joutuneet kirjat olivat tosiaan hieman vääriä valintoja. En missään nimessä väitä, että nämä kirjat olisivat huonoja tai turhia, ne eivät vain yksinkertaisesti sopineet omiin lukumahdollisuuksiini. Suurimmaksi osaksi näiden kirjojen ongelma oli, että ne olivat liian pitkiä ilman mitään koukuttavia elementtejä. Siksi niistä tuli pakkopullaa ja aikatauluni eivät pitäneet. Alla listatuista kirjoista ainoastaan Lolita oli sellainen kirja, josta oikeasti en pitänyt, vaikka siinä muutamia mielenkiintoisia asioita olikin. Muut kirjat koin ainoastaan hieman tylsiksi ja niiden lukemiseen meni tosiaan aivan liian kauan olosuhteisiini nähden.

Jonathan Swift: Gulliverin retket
Victor Hugo: Pariisin Notre-Dame
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Vladimir Nabokov: Lolita

Pian onkin sitten aika esitellä seuraavan vuoden klassikkohaaste! Siitä lisää vähän myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti